Viikonloppu vietettiin siis Etelä-Karjalan hovawarttien järjestämällä leirillä Lappeenrannassa tai lähinnä Taipalsaarta se tais olla.. Perjantaina oltiin neljän aikaan perillä Haukkulaaksossa ensimmäisinä. Siinä vähän katseltiin ympärille ja Into juoksi pahimmat höyryt pois. Sitten rupesi pikkuhiljaa porukkaa saapumaan ja kuudelta alkaisi agilityreenit. Inton kanssa otettiin pariin otteeseen harjoituksia. Kesti yllättävän hyvin sen hirveän hälinän yms mikä ympärillä oli eikä karannut minnekään.. Kun rupesi jo vähän hämärtämään veti pari hepulirinkiä, mutta palasi sitten heti takas yms. Heti jäi hyvä mieli hommasta. Sitten grillailtiin iltasella ja joskus aika myöhään nukkumaan..
Lauantaina oli kahdeksalta aamupala ja puoli kymmeneltä lähtö metsään. Suurin osa eli kaikki joilla oli hoffi ainakii lähtivät jälkimetsään. Intolle tehtiin jälki, joka oli 300 metriä pitkä, sisälsi kulman ja suuren kaaren. Matkalla ei ollut namia, näin pitkää jälkeä ei ole ollutkaan ilman namia.. Kulma meni loistavasti, tarkasti vähän yli mutta palasi sitten jäljelle. Sitten loppupätkä olikin jo niin aukeella ja tuulisella paikalla, että rupesi kuono nousemaan maasta yms.. Odotettiin hetki, että löytää jäljen uudestaan ja sitten päästiin jatkaan matkaa... Hommasta suoriuduttiin ja namipurkki löytyi lopusta. :) Perässä jäljellä seurasi myös neljä-viis ihmistä, joten paineistui varmaan niistäkin jonnin verran tms. Mutta oli kuitenkin hyvin jäljestetty. Iltapäivällä otettiin sitten taas agilityä, tällä kertaa Iin emän omistajan johdolla. On se hassua, kun muistaa 20 esteen radat kerran käveltyään, mutta sitten neljän aidan kanssa tehtävää pyöritystä ei millään ;) Into oli kuitenki taas hienosti mukana hommassa ja kivaa oli. Sit olin mukana esineruutu-reeneissä. Loppuilta meni saunoen ja grillaten.
Sunnuntai alkoi taas reippaasti aamupalalla ja leirikilpailulla eli pienimuotoisella koiran kanssa yhdessä suoritettavalla agiradalla. Into ja mie oltiin hyvässä ajassa, mutta vika este kaatui joten se piti mennä uudestaan eli ei sijoitusta :D Hienoja suorituksia nähtiin! Tämän jälkeen mentiin jälkimetsään. Tällä kertaa suurin osa lähti hakuileen, mutta mä koin että saadaan nyt enemmän irti siitä jäljestämisestä.. Päästään siinä sitten eteenpäin taas omin nokkinemme myös.. Otettiin eka esineruutu-reeni. Ensin mä vein Inton kanssa esineen metsään, palasin lähettämään. Koira irtosi kyllä etsimään, mutta palas aina takas. Ei siis varmaan ihan jäänyt muistikuvaa esineestä kuitenkaan. Tuula kävi siirtämässä esinettä vähän lähemmäksi ja samalla näytti Intolle sitä. Into lähti taas innoissaan etenemään, irtosi pitkälti yli rajojen ja kutsuin takas. Taas lähti sitten hakemaan käskyn saatuaan, oli jo palaamassa takaisin 2-3 metriä esineen ohi, haistoi sen ja meni hakemaan sen sieltä ja toi hienosti :)) Koira hetkeksi autoon lepään ja sitten mentiin jäljelle. Nyt oli laatikkomallinen eli kaksi kulmaa jäljellä, nameja välillä ja kulmien jälkeen.ja pituus oli sen 300 m.Tuulta ei ollut siinä kangasmetsässä nimeksikään joten olosuhteet oli erittäin otolliset. Into lähti hienosti jäljelle, namit kun löytyi niitä syötiin pari askelta aina tarkastettiin niistä nameista, mutta sitten matka jatkui hienosti eteenpäin. Molemmat kulmat meni hyvin ja Into työskenteli hyvin. Viimesellä vajaalla kymmenellä metrillä nenä nousi ylös, sai varmaan hajun namipurkista, laski kuitenki nenän maahan ja mentiin hyvin loppuun.
Ennen ruokailua vahingossa tuli otettua vähän päikkäritkin, onneksi mua kaivattiin ruokapöydässä joten en missannut vikaa ruokailua :) Sitten oli paikkojen siivoaminen, kamojen pakkaus ja kotimatka koitti. Kiitos viä kaikille mukana olleille ja törmäillään! Tästä palataan arkeen ja katsotaan millon päästään vaikka taas jälkimetsään.. :D
Lauantaina oli kahdeksalta aamupala ja puoli kymmeneltä lähtö metsään. Suurin osa eli kaikki joilla oli hoffi ainakii lähtivät jälkimetsään. Intolle tehtiin jälki, joka oli 300 metriä pitkä, sisälsi kulman ja suuren kaaren. Matkalla ei ollut namia, näin pitkää jälkeä ei ole ollutkaan ilman namia.. Kulma meni loistavasti, tarkasti vähän yli mutta palasi sitten jäljelle. Sitten loppupätkä olikin jo niin aukeella ja tuulisella paikalla, että rupesi kuono nousemaan maasta yms.. Odotettiin hetki, että löytää jäljen uudestaan ja sitten päästiin jatkaan matkaa... Hommasta suoriuduttiin ja namipurkki löytyi lopusta. :) Perässä jäljellä seurasi myös neljä-viis ihmistä, joten paineistui varmaan niistäkin jonnin verran tms. Mutta oli kuitenkin hyvin jäljestetty. Iltapäivällä otettiin sitten taas agilityä, tällä kertaa Iin emän omistajan johdolla. On se hassua, kun muistaa 20 esteen radat kerran käveltyään, mutta sitten neljän aidan kanssa tehtävää pyöritystä ei millään ;) Into oli kuitenki taas hienosti mukana hommassa ja kivaa oli. Sit olin mukana esineruutu-reeneissä. Loppuilta meni saunoen ja grillaten.
Sunnuntai alkoi taas reippaasti aamupalalla ja leirikilpailulla eli pienimuotoisella koiran kanssa yhdessä suoritettavalla agiradalla. Into ja mie oltiin hyvässä ajassa, mutta vika este kaatui joten se piti mennä uudestaan eli ei sijoitusta :D Hienoja suorituksia nähtiin! Tämän jälkeen mentiin jälkimetsään. Tällä kertaa suurin osa lähti hakuileen, mutta mä koin että saadaan nyt enemmän irti siitä jäljestämisestä.. Päästään siinä sitten eteenpäin taas omin nokkinemme myös.. Otettiin eka esineruutu-reeni. Ensin mä vein Inton kanssa esineen metsään, palasin lähettämään. Koira irtosi kyllä etsimään, mutta palas aina takas. Ei siis varmaan ihan jäänyt muistikuvaa esineestä kuitenkaan. Tuula kävi siirtämässä esinettä vähän lähemmäksi ja samalla näytti Intolle sitä. Into lähti taas innoissaan etenemään, irtosi pitkälti yli rajojen ja kutsuin takas. Taas lähti sitten hakemaan käskyn saatuaan, oli jo palaamassa takaisin 2-3 metriä esineen ohi, haistoi sen ja meni hakemaan sen sieltä ja toi hienosti :)) Koira hetkeksi autoon lepään ja sitten mentiin jäljelle. Nyt oli laatikkomallinen eli kaksi kulmaa jäljellä, nameja välillä ja kulmien jälkeen.ja pituus oli sen 300 m.Tuulta ei ollut siinä kangasmetsässä nimeksikään joten olosuhteet oli erittäin otolliset. Into lähti hienosti jäljelle, namit kun löytyi niitä syötiin pari askelta aina tarkastettiin niistä nameista, mutta sitten matka jatkui hienosti eteenpäin. Molemmat kulmat meni hyvin ja Into työskenteli hyvin. Viimesellä vajaalla kymmenellä metrillä nenä nousi ylös, sai varmaan hajun namipurkista, laski kuitenki nenän maahan ja mentiin hyvin loppuun.
Ennen ruokailua vahingossa tuli otettua vähän päikkäritkin, onneksi mua kaivattiin ruokapöydässä joten en missannut vikaa ruokailua :) Sitten oli paikkojen siivoaminen, kamojen pakkaus ja kotimatka koitti. Kiitos viä kaikille mukana olleille ja törmäillään! Tästä palataan arkeen ja katsotaan millon päästään vaikka taas jälkimetsään.. :D
Kommentit