Tänään käytiin sitten ihan ekka kertaa jälkeä harjoittelemassa! Minä tietty vähän tollona näiden pk-asioiden kanssa, niin olin kuvitellut että ois jotain suurempaakin matematiikkaa/tietotaitoa tarvittu, mutta oishan sitä ihan kotosallakin voinu sitä reenaamista alotella jo viime syksynäki.. Mut tietty aina varmempaa, kun on joku vieressä neuvomassa. Itse asiaan...

Eli tehtiin jälki, joka oli jonku parikytä metriä pitkä ja pientä sipsutus-askellusta ja jokaiseen askeleeseen makkara. Vähän pelkäsin (ja niin tais pelätä kouluttajakin :D ) että mitä siitä tulee, kun Into täyttä intoa täynnä ryntäsi joka suuntaan, kun sen autosta hain. Mutta kun tajusi, että joku idiootti on heitellyt hyvät makkarat pitkin metsää niin johan rauhottui ja keskittyi niitten makkaroiden etsimiseen. Tässä kohtaa sitten emäntä oli tehnyt pienen arviointivirheen ja makkaran palaset olivat aivan liian suuria! Puolessa välissä koiruus rupes ihmetteleen, että aikasta helpolla näitä täältä irtoo et mikähän juju tässä sitten oikeen on.. Sitten sen keskittyminen vähän herpaantu ja mentiin siksakkia. Mutta loppuun päästiin pienellä ohjauksella! Kehuja saatiin siitä, että ihan kuin ois ennenkin salaa harjoiteltu, kun niin hyvin pysy jäljellä alkuun! Hyvä me! Vaikka tosiaan ikinä en minkäänlaista ole koettanut! :)

Nyt sitten vaan ittekseenkin mettään lenkille ja sitten tekeen pientä jälkeä vaikka pari kertaa viikossa, niin eiköhän tuokin pian hiffaa, et mitä siinä varsinaisesti haetaan!