Moi vaan. Näihin pariin viikkoon ei ole mahtunut mitään kummallisuuksia. Vähän tottistelua ja pari kertaa agilityä. Tottiksessa ollaan nyt yritetty keskittyä siihen leikkimiseen ja siihen suhteen luomiseen. Ei välttämättä että mun ja Iin suhteessa suuria ongelmia ois. Jotenkin sen koiran päähän pitäis luoda vankkumaton kuva siitä, että mä olen sen maailman napa ja mä oon kaikista paras ;) Pienin askelin sitä kohti kyllä jo toivottavasti liikutaan..

Muutama sana agilitystä. Elikkäs edellisellä kerralla koko homma alkoi loistavasti. Koira kuunteli ja oli mukana, sitten lopussa kolmas sadasosa sekunnin ajan unohdin huolehtia koirasta ja samantien se läks... Noh, ei muuta kuin koira takas ruotuun ja suoritettiin homma loppuun. Muuten Into tuntuu taas saaneen kiinni tuosta agiliidosta, ko menee nimensä veroisesti ja hakeutuu ihan ok noille esteille. Nyt sunnuntaina oli vika kertoa agilityä maneesissa. Eka oli helppo harjotus eli melken ympyrän muodostelmassa oli muuri - rengas - putki - pussi. Into ei kertaakaan kiinnostunut muusta kuin suorittamisesta ja jopa vähän varastikin. Rengas on sillä kanssa aika satavarma (koputtaa puuta, kopkop), mikä on erittäin positiivista. Nyt vaikka Nemsku seiso ihan siinä viiden metrin päässä (noh, melkein) Intopiukee ei ees vilassu!

Toinen harjotus oli sitten vähän vaikeempi, rataa jossa oli paljon esim. esteiden takaakiertoja ja tiukkoja kurveja. Olin päättänyt, että vien Inton kepit läpi ilman namia kädessä, koska se nami selvästi sekottaa sen pään. Ja loistavasti meni! Tietty ohjailin sitä kädellä, mutta muutaman yhtä hyvän suorituksen jälkeen tajuaisi tuo varmasti mitä tehdä. :) Me ollaan oltu Inton kaa ahkerimmat agilityssä kävijät, nyt "talvikaudella" vain yksi poissaolo! Hyvä me! :D Nyt sitten tähän lajiin tulee vähän taukoa, seuraavan kerran reenit ulkosalla joskus kesäkuun puolen välin jälkeen. Että agilityyn palataan sitten.